Seinämalli WC:n telineelle rakenteita

Seinämallisen WC:n asentaminen ei olekaan mikään "pulttaa vain seinään kiinni" askare. Pytyn ja siihen tarvittavan telineen ohjeet ovat olleet tasoa, joihin tarvittaisiin "tekstin ylempi sisälukutaito" -tutkinto edes alustavan ymmärtämisen auttamiseksi. Onneksi niissä on paljon kuvia - joista ei ole lohtua sen enempää. Yksi selväsanainen lappu löytyi paketista. Se oli punainen. Siinä luki isoilla! kirjaimilla "VÄLTÄ YLEISIMMÄT ASENNUSVIRHEET - LUE NÄMÄ OHJEET TARKKAAN". Sen jälkeen oli lueteltu suhteellisen ymmärrettävästi ja heikkonäköisemmällekin sopivan kokoisin kirjaimin A4:n verran mitä pitää tehdä, jotta homma ei menisi ketuille. Kiitoksia valmistajalle yksinkertaisempienkin ihmisten ymmärryksestä. Pääsemme kehittämään uusia virheita toisen A4:n verran.

... seinä odottaa "Rakennusmestarilta"

levyjä .

Väliseinä auki, jolloin syntyi näkymä eteiseen...

Onneksi "Rakennusmestari" on ainakin ymmärtävinään, mitä täytyy tehdä. Tosin oma maalaisjärkenikin sanoi, että systeemi täytyy saada niin hyvin pultattua rakenteisiin kiinni, jotta jos hätäisen tarpeille istumisen seurauksena jotain romahtaa niin se on koko väliseinä.

Seinärakenteita märkätilan levyille ja vähän paneeleillekin

Pistorasia infrapunasaunalle

Nyt on  Rakennusmestari käynyt Arki-illat näpertelemässä levyille sellaisia koolauspuita tai jotakin, joihin seinälevyt ruuvataan kiinni. Siinä on vatupassi heilunut. Mielenkiinnolla olen seurannut, kuinka monta kiilapalaa tarvitaan kutakin hirsipintaa kohden, ja kuinka ihmeessä hän ratkaisee alaosan vinon tiiliseinän ja yläosan tavallisen lautarakenteen yhdistelmän oikaisun. (Unohduin niin hyvin vahtimaan itse toimintaa, että valokuvaaminenkin unohtui. Pahoittelen allaolevaa hirsiseinäkuvaa.)

Hirsiseinä piilotettuna

Kelpasin laittamaan lasivillaa äänieristeeksi hirsiseinää vasten koolausten väliin. Koska tilan suunnittelu on vielä kesken, laittoi Rakennusmestari reilusti tukirakenteita WC-tilojen kalusteita varten. 

Oli niin hyvin aivojeni toiminnan ylittävää rakentelua, jotta osasin kerrankin olla suhteellisen hiljaa, ja tein joka ilta (paitsi yhtenä vapaailtanani) ruoan. Kiltti Vaimo-syndroomaa olen parennellut sittemmin venyttelemällä äänijänteitäni vähän reilummin.

Osallistuin kyllä neuvotteluihin siitä, mitä tulee mihinkin. Nyt on hyvillä arvauksilla sijoitettu pistorasioita ja lavuaarin tukirakenteita. 
On se vain kummallista, kuinka paljon tämä lennossa suunnittelu hidastaa remontin etenemistä. Luulisi sen olevan toisinpäin. Kun jättää suunnitteluvaiheen väliin ja ryhtyy rakentamaan, silloinhan jätetään yksi "työvaihe" pois projektista.


Kuvan yläosan laudat ovat minun mittaamia, katkomia sirkkelillä (? se vehje, jossa on pyörivä hampailla varustettu teräslevy, jota painetaan kahvasta alaspäin, jolloin se pyörii ja pitää hirveätä meteliä ja sahaa tosi nopsasti laudan palat poikki) sekä vasaralla ja nauloilla seinään hakkaamia. Niihin tulee panelointi päälle. Sijoitin paneeleita olohuoneen sohvan alle jo lämpenemään, mikä on epätoivoinen yritys välttyä niiltä irvisteleviltä maalausraoilta paneeleiden väleissä.

Täytyy tunnustaa, että pelotti monen vuoden tauon jälkeen nämä miehiset askareet. Onneksi testosteronin määrän nousu toiminnan jälkeen aiheutti suunnatonta ylpeyden tunnetta. (Mitä pienempi ihminen sitä turhemmasta hän on onnellinen.)

Lavuaarin viemäriputket ja kasaaminen

Jäin tuossa taanoin liottamaan lavuaarin putkistoa. Liotin ensin päivän. Sitten seuraavana päivänä kävin ostamassa astianpesuharjan, tolua ja karhunkielellä varustettuja pesusieniä. Muutaman päivän katselin eteisen pöydälläni lepääviä taisteluväline-ostoksiani, kunnes tuli Se Hetki. Palasin liotuspaljun ääreen ja hinkasin ihan hyvät putket puhtaiksi, enkä toivottavasti hävittänyt yhtään tiivistettä.

 Eikun osat kasaan ja odottamaan sitten-joskus-tulee-uusi-lavuaari -hetkeä.

Enkä muistanutkaan, mikä osa kuului mihinkä, ja missä järjestyksessä, .... ja ne tiivisteet??? Joku rontti oli keksinyt laittaa samanlaisia kierteitä useampaan paikkaan!

Tulevaisuuteen luottavaisena uskon osaavani laittaa osat oikeaan järjestykseen, koska sitten kun tulee oikea tarve nousevat mieleeni varmasti oikeat kirosanat viemäriputkien noitumiseksi. Juuri nyt ne ovat vain tarpeettomina kadoksissa.

Remontti jatkuu - ei jatku - jatkuu - kuka päättäisi?

En tiedä mitä tuumaisin projektin töksähtelevästä etenemisestä. 
Ja löytyisikö syyttävälle sormelleni kohdetta?

Nythän on käynyt niin, että monen viikon odottelun jälkeen "Rakennusmestari" palasi takaisin edistämään Projektin Vaihe 2:n valmistumista... 

Eteiseen tuli "neuvojeni" mukaisesti
2 pistorasiaa ja tv-kaapeli ymmärrettiin vetää vessaan
tarpeetonta puhelimenjohdon putkea pitkin.
Pistorasioihin tuli ilman ansiotani kunnolliset tuennat.

Projekti leviää heti eteisen sähkö- ja puhelinrasioihin

... ja korjailemaan muoveja.

"Pomona" tyydyn rapsimaan vanhoja silikonisaumoja auki
maalikaapimella, puukolla ja ruuvimeisselin päällä ...

 .....ja lauantaina muutaman tunnin urakoinnin jälkeen "Rakennusmestari" aloitti vapaaillan.

Vapaailtojahan seuraa perinteisesti rokulipäivä.

Puolustuksen puheenvuoro: suomalaisten perusenergiavarastoa Kateellisuutta on ruokittava säännöllisen satunnaisesti. Katsastimme vapaaillan ja rokulipäivän aikana erinäisen hirsirakennuksen rykelmää, joiden kyhäämisessä on käytetty museoviraston ja perinnerakentamisen sekä luovuuden ohjeita. Kateellisuus-rykäystä lisää, että homma on tehty puolta lyhyemmässä ajassa kuin meidän taloremontti (jossa 13. vuosi menossako?), se näyttää valmiimmalta, isommalta ja kaiken lisäksi lopputuloksiltaan hyvältä. 

(Nyt minulta taisi lipsahtaa, että osallistuin tähän lusmuiluun?)

... odottaa seuraavaksi "Rakennusmestarilta"

levyjä seinään.

Ja sunnuntaipäivä vaihtui iltaan, mutta energiatuulet eivät olleet vieläkään saavuttaneet minua, vaikka "Rakennusmestari" urhoollisesti askarteli jo projekti-tiloissa.

Onneksi rautakauppaostoksia voi jo (vai onko voinut jo kauankin?) tehdä netissä. Tämä aluevaltaus on nyt osaltani suoritettu "Rakennusmestarin" avustamana tilaamalla WC-ovi tykötarpeineen: WC-lukko, oven lukkopesä, ovi ja karmit (paketille tuli hintaa 165 euroa). Vanhan oven kahva saa kelvata. Syy on yksinkertainen: Jos siihen ostaisi uuden "siiden" kahvan niin esteettisen silmäkulmani takia täytyisi tilata eteisen kahteen muuhunkin oveen samanlaiset. Edes siinä säästin - ja kokonaiset 15 euroa! Ovipaketin kokonaiskustannuksien edullisuudesta en ole yhtä varma, mutta tuotteen kotiinkuljetus-ajatukseen olen ihastunut.

Laatoituksen suunnittelua

Maaliliikkeestä nappasin laattamallit mukaan tänään. Halusin nähdä kotivalaistuksessa värisävyt. Valkoinen laatta ei ole niin valkea kuin Vaihe 1.:sen suihkuhuoneen laatta, eikä niin valkea kuin haluaisin, mutta tilaanpahan kuitenkin, kun en jaksa ihmetellä. Hinta on 13,70/neliö. Onkohan hinta ok? Se on ikuinen kysymys. Laatat ovat valkosavea, joten ei hirveästi haittaa silmää, vaikkei saumaus onnistuisi täydellisesti (ihan kuin se joskus olisi onnistunut). Tilattu!

Salamavalossa

Tuosta kupari-turkoosi-mosaiikista suunnittelin tekeväni pari pystyraitaa. Pikkasen on laitettava uutta haastetta laatoitukseen.  Mosaiikki on puolta ohuempaa kuin varsinainen laatta, joten jätän sen sovinnolla omaan kuoppaansa. Helpotuksena kuitenkin on se, että se on keramiikkaa eikä lasia. Lasimosaiikkiin olisi käytettävä erilaista kiinnitysmössöä, koska kiinnitysmössön väri näkyisi lasimosaiikin läpi.
Myyjä kehoitti rajaamaan laattalistoilla mosaiikkiosion omaksi alueekseen. Se varmasti auttaa saamaan siistimpää jälkeä aikaiseksi. Edullisten listojen haku aloitettu...

(Kuvassa näkyvä ruskea ohut koristelaatta hommeli on asiaani liittymätön turhake.)

Kattovaloilla valaistuna

Hölmöä näissä sisustus-efekteissä on se, että niissä maksaa saman hinnan kuin koko seinän laatoissa. Tuokin mosaiikki on OVH 199 euroa/neliö, ja sitä myydän vain täysinä laatikoina, joissa on se neliö. Täytyy varmaan harkita vielä, mutta huolestuttavasti silmissäni on jo muodostumassa kuva siitä, mitä askartelen niistä.  Tilattu hintaan 150 euroa. Laskin, että siitä riittää koristetta muuallekin.
Oli liikkeessä toinenkin koristevaihtoehto: kukkalaatta, jota menisi yhteen koristeraitaan 5 laattaa ja laatan hinta oli vain 110 euroa/kpl. Että silleen laattamaailmassa.

Tänään sain laskeskeltua neliöitä ja pohdittua samalla seinien laattajakoja. Laattajakojen suunnittelu etukäteen on ollut hyvä ohje. Esim. jos laattoja menee vaakasuunnassa 9,1 laattaa, niin kannattaa aloittaa reunasta 0,55 laatalla ja lopettaa 0,55 laatalla. Perustelut: Ohuet sirpaleet ovat hankalammin leikattavia ja näin tulee ulkonäöllisesti  tasapainoisemman näköinen seinä.
 
Projektin vaihe 1:n aikana hankin Vaihe 2:n lattialaatat sillä perusteella, että ne olisivat mahdollisimman yhteensopivat vanhan laatoituksen kanssa. Vaihe 2:ssa purkutuomion saivat suihkutilan keltaiset lattialaatat, mutta niiden rinnalla olleet punertavat laatat saavat jäädä. Suihkutilan ja infrapunasaunatilan laatat ovat yhdenmukaisesti ruskeat, vaikka tilojen välillä on ovi. Pohdituttaa, että tuottaako laiskuus lopputulokseen tyytymättömyyden? Kauneinta jälkeä syntyisi purkamalla ensin kaiken ja rakentamalla sitten upouutta. Mutta se taloudellisuus, ekologisuus ja aika?

Rautakauppaostoksilla: senkkaava roilo vetoniitti

Tänään tuli piipahdettua maaliliikkeessä ja kahdessa rautakaupassa. Harvinaisen selväpäinen reissu - ilmankos blogger oli luokitellut blogini sillä välin roskapostiksi. Elämässä on aina voimalle vastavoima. 

Uusia kaivattuja työkaluja

Purkulauta ja jokin muurarilasta

Halpahalli-rautakaupassa osasin kysyä oikeita asioita!, mikä on edistystä. Löysin nopsasti uudet lelut remonttihiekkalaatikkoleikkeihin. Olen niin Onnellinen. Tuo pieni purkurauta on ollut etsinnässä jo kuukauden verran, ja tuota lapiomallista muurarinlastaa osasin jo kaivata viimeisimmissä hyvä-pahakakku-leikeissä.

Valuhommiin valmistautumista
Vetoniitti ostoksilla sain asiallisen lyhyen oppimäärän mömmöjen eroista ja hinnoista - laadusta ei tullut tietoa. Hienojakeiset massat ovat kalliimpia ja niillä tehdään ohkaisempia valuja ja päin vastoin. Nyt on vain sitten pohdinnan paikka, että ottaako ... tai ei siinä ole miettimistä. On otettava 6000'sta, koska sillä voi tehdä 10-250 mm valuja ja paksuin valukohta kohteessamme on 17cm. Ilmeisesti tuotevaihtoehtoja ei ole - ainakaan rautakaupan täti ei tiennyt tarjota kysyttäessä.
Katsotaan, mitä pusseissa lukee oikiast, ku mie huomenna kipasen ne hakemassa tämän pohdiskeluni johdosta. Niissä luki vetonit.

Sitä historiaa projektista ja ostoksilla olosta...
Projektin Vaihe nro 1 aikana kävin ostamassa roiloharkkoja ja senkkaavia ruuveja. Rautakaupoille mennessäni minulla ei ollut hajuakaan siitä, miten senkkaavan ruuvin erottaa muista ruuveista, eikä sana roilokaan ollut vielä täysin kirkkaana putkena silmissäni. Roiloharkko osoittautui suhteellisen kivuttomaksi opittavaksi. Senkkaavaa ruuvia saikin tankata usean myyjän kanssa. Paras vastaus siihen "miksi se on senkkaava? mitä se tarkoittaa?" oli erään myyjän toteamus "Noh - Se Senkkaa!" ja samalla minua katsottiin kuin idioottia. Ilmankos siinä rautakaupassa myyjät osaavat aina lähteä kiireesti eri suuntaan kuin asiakas. 

Useasti on rautakaupassa tuntunut kuin katsoisi Speden rautakauppa-sketsejä elävöitettynä naisen logiikalla. Senkkaavasta ruuvista selvisi lopulta sen verran, että kierre pitäisi olla sen tyyppinen, että se oikein imeytyy levyyn sisään, ja kanta taitaa niissä olla aina uppomallia. Sekin selvisi, että jos ohjeessa lukee senkkaava niin kaupassa on osattava kysyä hoba/hobay tms. nimistä -ruuvia.

Remonttiblogin kirjoittamisesta

Olen vähän äimän käkenä. Parin vuorokauden kirjoittelun jälkeen blogini ilmoitettiin lukituksi ja minut robotiksi. Minä Robotti - eipä ole kovin kaukana totuudesta. Toimii, kun jokin ulkoinen paine laittaa liikkeelle. Ei osaa tehdä mitään kunnolla, jos ei ole oikein ohjelmoitu. Tarvitsee säännöllisesti virtaa (ravinteita) ja huoltoa. Tilatut virtapiirien korjausosat sekä uudet prosessorit ja lisämuistipalikat ovat juuttuneet jonnekin toimituksen syövereihin.

Sinällään tämä blogin kirjoittaminen on osoittautunut hyväksi tavaksi pohtia remonttia etiäpäin. Eipähän tarvitse naisystäviä rasittaa lattiakaivo-jahkailuilla ja remonttireiska-ihmettelyillä. Samalla nuo valokuvat toimivat hyvinä muistin apuvälineinä siitä, kuinka se tuli tehtyä ja miten se ehkä kannattaisi tehdä.

Saa nähdä tuleeko minusta enää julkinen Remontti Veera vai jäänkö kotini salaiseksi robotiksi?

Lattiakaivo vaihdettu - Mitenkä jatketaan?

eli siirrymme putkimiesten mukaan talonrakennustekniikka osuuteen.

Siinä se lattiakaivo tököttää tyhjää ympärillään. (Ja taitaa tököttää vielä pitkään!) Pyykinpesukoneen putketkin ovat ihan ilmassa. Kyllä maar ihmettelen, että kuinka tuosta kuuluu jatkaa. Painopiste lauseessa on sanalla Kuuluu!

• Täytyykö putkien päälle laittaa esim. muovia ennen valua?
• Täytyykö se lattiakaivo kiinnittää rakenteisiin  vielä jollain? 
• Mitä mössöä kuuluu laittaa? 
• Täytyykö pohjalle laittaa villoja? 
• Pitäiskö hommata siihen kaivoon jokin koroke-juttu ennen valua? 
• Osa mössöistä tulee lattialämmityksen päälle, joten täytyisikö sekin huomioida? 
• Ja seinien vieressä on sellaisia koloja (railo/roilo voi olla oikeampi sana) entisten levyrakenteiden jäljiltä, joita kaiketi täytyisi täyttää, koska uusi rakenne on ohuempi?
•  Ja kun se betonilaatta siellä seinän vieressä makaa jonkinmoisten lasivillojen päällä, niin kun sen kolon täyttäisi, 
• niin täytetäänkö se pohjaan asti, 
• vai pitääkö laittaa villakerros pohjalle, jonka päälle laittaa täytettä?
• ja upotetaanko se kaakeliluja ihan sinne pohjaan asti ennen kuin isketään mössöt?

Revin hiuksia päästäni näiden pohdintojen kanssa!
Onneksi olen niin vanha, ettei henkisesti satu, vaikka kulkisi muutama kaljulaikku nupissa kiillellen. Olisipahan jotain näkemisen arvoista minussakin.

Googlettamalla löytyi lattiakaivokuva, jossa oli kauniisti lattiakaivon ympärillä jotain mustempaa töhnää kuin seuraavassa kuvassa kallistusvalussa käytetty Kiilto 60 pikalattiamassa. Kuitenkaan ei löydy rakennekuvia, mitä rompetta niissä rakennekerroksissa kuuluisi olla. Erityisesti minua kiinnostaisi nuo seinän vierustojen rakenteet.

Ystävällinen remonttimies neuvoi lattiakaivo asiassa laittamaan lekasoraa ensin pohjalle, ja sen päälle valun, mutta ei se ollutkaan niin syvälle piikattu, että tarvitsisi lekasoraa. Toinen pohti, että hän laittaisi varmaan polyuretaania, mutta se on minusta niin inhottavaa ainetta, joten en halua käyttää sitä.

Viimeisimmän luotettavan neuvon johdosta suuntaan huomenna rautakauppaan katsomaan ja kyselemään, että mitä tarkoittaa Vetoniitti 4000 tai 5000 - siis noista kahdesta se, jolla voi tehdä paksumpia valuja. Sillä vetoniitillä olisi tarkoitus pläjäyttää kerralla kaikki lattiamuodot kuntoon.
Rautakaupasta muistui mieleeni, että täytyykin kertoa teille joskus, mitä on tyhmänä ostaa senkkaavia ruuveja.

Nainen pysyköön lestissään!

Remontin tässä vaiheessa odottelen koti-nikkari-nohevaa tekemään seiniin niitä juoksuja vai mitä ne kakkosnelosen palaset ovat, joihin kiinnitetään seinärakenteita. Seinät siis huutavat lankkuja, joihin voin ryhtyä kiinnittämään paneeleita ja levyjä.

Nyt siis odotellessani tämän määrittelemättömän pitkän ajan täytyy keksiä jotain muuta tekemistä itselleni. Aloitan tunnustuksesta.
- Tunnustan, että en uskalla kokeilla, minkälaista jälkeä syntyisi runkorakentamisestani. En osaa, enkä taida haluta oppia tekemään kaikkea. Tietotaidokseni saa riittää se, että ymmärrän kakkosnelosia (tai 5x5 tai muuta sellaista) tarvittavan enemmän ja tiheämpään ja eri tavoin kuin todellisuus tällä hetkellä on.

Nainen pysyköön siis lestissään!

Minulle se on apupoikana olemista, jälkien siivoamista, laatoitusta, maalausta, suunnittelua, organisointia (nyt punastuttaa! koska pääsette seuraamaan sinnepäin projektiani) ja tarvikkeiden hankintaa. Ai niin - nalkutus-osio kuuluu myös minulle! Siinä olen todella kehittynyt huippuuni. Ruoanlaittoon meillä ei ole kukaan tällä hetkellä ottanut pysyvää pestiä, joten oikeina remonttipäivinä syödään joko vettä ja leipää tai noutopitsaa.

Tänään yritin pysyä lestissäni toden teolla. Pesin pihalla WC-pyttyä ja lavuaaria sekä lavuaarin putkistoa (se muovinen juttu poistovesille siinä lavuaarin alla) kierrätystä varten. Kelpo tavaraa ei voi heittää kaatopaikalle. Jotenkin se "akkojen" touhu alkoi tökkiä sen verran, että päätin tulla naputtelemaan tänne roolistani remonteissa. Tämän syvällisen analyysin jälkeen, ehkä huomenna saan oksentamatta suoritettua roolini mukaisen siivoamisen loppuun.

Sähkötöitä osa 1 ja voi kun olisi viimeinen

Valoja ja pistorasioita

Pesukoneen ja kuivausrummun pistorasiat

Eräänä päivänä ennen kirjoitteluni alkua sähkömies ja hänen apupoikansa pyrähtivät tekemään oman sekamelskansa. Eipä siinä sen kummempaa. Siivosin jäljetkin kiltisti. Talonrakennustekniikan huolena on nyt kiinnitellä nuo irtonaiset kotelot tukevammin rakenteisiin. Pitäisi vain tietää mihin.

Infrapunasaunan pistorasia

Viallinen valokatkaisija

Käynnin jälkeen huomasin, ettei eteisen valo pala jos ei laita myös ulkovaloa päälle. Selvästi kytkentävirhe! Odottelin useamman päivän kiireistä sähkömiestä korjaamaan tilannetta. Tänään hän tuli ja vaihtoi kytkimen ja valot toimivat. Homma, jonka olisi tehnyt itse, jos tuon olisi tiennyt tai arvannut. Noh - tulipahan mittarilla samalla varmistettua, että piikkaamisen jäljiltä sähkölämmityskaapelit lattiassa pitäisivät olla toimintakuntoisia. Luottavaisin mielin lattiapintaa odotellen.

Pesukoneen johto- ja letkuviritelmät

Pääasia on, että pyykinpesukone toimii koko rempan ajan!

Lattiakaivon vaihto

Niin kuin kaikissa remonteissa, sitä haluaa päästä helpoimmalla ja halvimmalla. Vanhan suihkutilan purun yhteydessä päätettiin jättää lattialämmitys rauhaan ja siedettävän näköiset lattialaatat paikoilleen. Työtä piti olla vain 3 neliötä vaihdettavaa laattaa, pyykinpesukoneen putkien siirto 30 cm seinälle ja lattian korotusta tasaiseksi suihkun kohdalta, jotta infrapunasauna ei keikkuisi kuin lastu lainehilla. Arvaatte, että mutristin alahuuleni pitkälle, kun huomasin, että vanha lattiakaivo oli halki. Pahinta on, että se on tainut olla halki vuoden keppi-ja-porkkana asennuksesta asti. Onneksi ei ole kosteusvaurioita.

Seurasi uuden putkimiehen metsästys. 

Uusi löytämäni Putkimies kävi ja kertoi, että pitää piikata auki, jolloin kaapelit voi mennä rikki, ja hän haluaa lämpökameralla varmistaa ensin kaapeleiden paikat, jos kerran haluamme pitää vanhan lattialämmityksen ehjänä. Kaiken kukkuraksi hän kertoi, että olemme tehneet väärin, kun olemme laittaneet suihkun tilaan, jossa on vain pintavesikaivo. Noh - kaiken näköistä reiskaa meillä kävi Vaiheen nro 1 aikana ja rakennustarkastajakin oltiin kutsuttu katsomaan sekä kyselytunnille, mutta eipäs vaan oltu tuota tietoa osattu lypsää kenenkään päästä ulos - vapaaehtoisestihan ei tietoja jaeta?

Siitä pääsisin lempiaiheeseeni: Miksi ihmeessä se on niiiiiiin vaikeaa saada tietoa siitä, miten nämä remontit täytyy tehdä!! Aika menee googlatessa ja kirjoja plärätessä, kun samalla kyselee jokaiselta vastaantulijalta, että 'mitenkäs sinun mielestä se pitäisi tehdä'. Pitäydyn kuitenkin aiheessa lattiakaivon vaihto.

Salkkumies tuli ensimmäisenä. 

Lattialämmitys oli pitänyt olla pois päältä jo muutamia päiviä (3). Noin 1,5 tuntia ennen saapumistaan hän soitti ja sanoi, että "nyt laitat lattialämmityksen täysille". Lämpökameran läpi hän tuijotteli betonin harmautta ja piirteli lyijykynällä hentoja viivoja kaapeleiden kohdalle. (Valokuvassa näkyvät mustat viivat ovat minun tussilla vahvistamiani jälkiä.) Nyt mietityttää, että olisiko itse onnistunut määrittämään kaapeleiden paikan käsikopelolla? Kuumenevat kohdat lattiassa tuntuivat nimittäin aika selkeinä heti, kun lämmityksen oli laittanut päälle. Salkkumiehen käynti maksoi 94 euroa.

Uusi lattiakaivo

Putkimies tuli seuraavaksi apupojan kanssa. Ihastelin piikkaamista. Iskuporakoneessa oli sellainen talttamainen lätkä, ja kun porakoneella pärrytteli niin sementti (tai mitä se nyt on) mureni alla nätimmin, helpommin ja nopeammin kuin omilla vasara/leka/taltta keinoilla. (Miksei minulle ole kerrottu aikaisemmin, että noinkin voi tehdä?) Piikkaaminen onnistui ilmeisesti, ja vältyimme koko lattian ja lattialämmityksen uusimiselta, koska kaapelit näyttävät olevan ehjiä. Lopullisen varmistuksen asiaan saan, kun sähkömies joutaa joskus tulemaan korjaamaan pikku asennusvirheensä, jolloin toivottavasti saan hänet mittaamaan, kulkeeko kaapeleissa myös virtaa. Tai jos vain posauttaisi lattialämmityksen päälle? Sitä ei taideta suositella?

Poistoliitäntä läheltä

Ensimmäinen yritys lattiakaivon vaihtamiseksi epäonnistui, koska likavedet-ulos-putki (kuvassa harmaa putki) on korkeammalla kuin lattiakaivoon pesukoneesta ja suihkusta tulevat putket. Ei kuulemma ollut ihan standardin mukaista, joten erityiskappaleen toimitusta odottamaan. Onneksi parin päivän päästä uusin osin asennus onnistui ja iltapäivällä pääsin päräyttämään pyykinpesukoneen päälle.

 

Pyykinpesukoneen putkistoa

 Sen verran pojat vielä laittoivat, että vaihtoivat pesukoneesta pois tulevien vesien kupariputken muoviseen ja väänsivät sen seinälle. Seuraavaan kertaan jäivät WC-putkistojen asentelu sekä vanhojen muoviputkien uusiminen ja parin suojaputken korjaus. 

Hikoiluttaa, kun ajattelee laskua. Tuleekohan sieltä tuplahinta tunnille, kun laittoivat kaksi miestä asialle? Tekisi mieli kysyä, mutta kun ei oikein ilkiä. Hymyilivät niin huvittuineina, kun kyselin, kenen työhön kuuluu likakaivon ja putkien kiinnittely/upottelu (tai jotain sellaista) lattiapintaan. On kuulemma talonrakennustekniikan puolen asioita. Onneksi olen viimein löytänyt ihanan remonttireiskan, joka kertoo minulle, miten asioita tehdään, joten puhelimeen ...

Vain muutaman laatan tähden

Matemaattista tuskaa! Miten laskettiin, kuinka paljon vettä tarvitaan pienempään jauhemäärään?, jos 5kg kohden tarvitaan 1,5 litraa vettä ... niin ainoa mitä muistan on ristiin kertominen. Päädyin sekoittamaan 2dl:aan vettä 666g jauhetta. Mitä näpertelyä ja roisketta, kun sekoitin porakoneella ja sen vatkaimella! Hyvin suunnitellussa remontissa seitsemän paikkolaattaa asennettaisiin yhtäaikaa muun lattian kanssa mutta ei meillä. Vanhan WC-pytyn alla ollut lattiapinta on saatava nyt näyttämään ehyeltä, jotta sen viereen tai päälle, miten se nyt sattuu sitten menemään, voidaan asentaa uuden seinämallipytyn rakenteet.

7 uutta vanhaa laattaa saumausta odottamassa

Salamavalon välkkeessä huomaa, että laatoitusta olen harjoitellut jo kolmeen otteeseen.

Saumausaine levitettynä

Tarkkasilmäinen huomaa, että saumausaine on valmiiksi likaisen väristä. Myönnän, että taisin valita liian tumman sävyn, mutta sillä mennään kohteen lattiassa vielä jäljellä olevat kolme neliötä. Vielä 15 minuuttia ja pääsee pesupuuhiin.

Kuivumista ja kiilottamista odottavana.

Tässä vaiheessa voinkin todeta, että UPS! Ohjeissa oli käsketty kostuttamaan laattojen reunat kevyesti ennen saumaamista. Jännityksellä odotan, mitä siitä seuraa sekä onnistuinko pesemään väripigmentin pois (onnistunut aikaisemmin) tai pesemään saumausainetta liian paljon pois (tunnustan tehneeni täydellisyyttä tavoitellessani). Onneksi mössöt eivät tällä kertaa ehtineet olla liian kauan aikaa laatoilla ennen pesua.
Päivitys tuloksesta: Onnistuin pesemään väriä pois. Mietin, että osa syynä väriaineen nimi: antarsiitti. Edellisellä kerralla oli kyse samannimisestä väristä, mutta eri valmistajan. Noh - eipähän lopputulos ole liian tumma.

Päivän ahaa-ilmiöt!

• olen antanut yhden keittiövaa'an remonttikäyttöön ja ostanut keittiöön uuden vaa'an, jota käytän itse remonteissa -> oikeuttaako tämä minua ostamaan kolmannen vaa'an vain keittiökäyttöön?
• kirpparilta voisi ostaa remonttikäyttöön oman yleiskoneen
• seuraavalla kerralla luen ... ei vaan Muistan! ohjeet tarkemmin
• seuraavalla kerralla kuvittelen tekeväni kakkua, kun muutan reseptin määriä
• Jos löydät hyvän saumausaineen, jonka kanssa pärjäät: Laita tuotemerkki muistiin!!! Ensimmäisen laatoituksen yhteydessä käyttämäni saumausaineen kanssa onnistuin ihan hyvin, jonka jälkeen ja nyt taas neljännen kerran olen tuskaillut näiden tököttien kanssa. ... tosin tämä ei tuntunut niin hankalalta kuin edelliset? Olisinko jo löytänyt sen ensimmäisen?

Suihkuhuoneesta Infrapunasaunatilaksi ja Saunasta suihkuksi

Lukijoille lyhyt historia parin viime vuoden remonteista.

Nykyinen remonttikaaos alkoi syksyllä 2010 - jos muistan oikein. Tuolloin tehtiin projektisuunnitelma, jossa Vaiheessa nro 1 siirretään suihkuhuone sähkösaunaan. Vaiheessa nro 2 kunnostetaan entinen suihkuhuone-kodinhoitohuone-WC-takaoven-eteistila siten, että entisen suihkun paikalle tulee infrapunasauna. Keittiöremontista viisastuneena halusin vaiheittaisella etenemisellä varmistaa, että käytössä ovat koko ajan pesutilat ja -koneet.  Koska suunnitelma sisälsi ideani infrapunasaunasta ja talosta ilman "oikeaa" saunaa, myönnyin Vaiheeseen nro 3 eli puusaunan rakentamiseen.

Vaihe 1: Ensimmäinen investointi oli infrapunasaunan osto. Uusi sauna olohuoneeseen ja vanhaa purkamaan. Jos joku osaisi laskea niin hän toteaisi, että "Ai - teillä on sitten saunottu kaksi vuotta olohuoneessa?" Kyllä - näin on ja saunotaan edelleenkin.

Jotenkin ihmeellisesti vuoden remontoinnin jälkeen saimme syksyllä 2011 Projektin Vaiheen nro 1 päätökseen.

 

Valmiista tilasta en laita kuvia. Hyvä tila tuli pilattua liian täyteen ahtamisella. Tunnustan: Kyseessä oli minun suunnitteluvirhe. Laskin millimetripaperilla tarkkaan, mitä ja miten sinne mahtuu. Ja kyllä tarkistin kylpyhuoneremonttikirjasta, kuinka paljon täytyy varata tilaa eri toiminnoille. Remontin päätavoite kuitenkin toteutui: Nyt meillä on suihku, jossa voi olla rauhassa! .... Vaihe nro 2 tosin sisältää lasioven asennuksen puuoven tilalle. 


Toisaalta Vaiheessa nro 2 pääsee yrittämään ensimmäisen Vaiheen mokien korjailua.

Nyt olemme Vaiheessa nro 2, jossa rakennellaan entisen suihkuhuone-kodinhoitohuone-WC-takaoven-eteistilaan entisen suihkun paikalle infrapunasaunalle oma paikka ja käännetään WC-pytty niin, ettei takaovelta näe ihan suoraan, kuka on vuorostaan istunnolla. Tätä blogia aloittaessani purkutyöt ovat lopulta tehty, eikä niissä tällä kertaa mennyt kuin 8 kuukautta ja vähän rapiat päälle.

Vaihe nro 3 on myös käynnistynyt. Myrsky kaatoi puut vuonna 2011 ja tänä kesänä on ilmestynyt saunan perustukset (keskeneräiset) pihalle. Niille, jotka toivovat voivansa lukea puusaunan rakentamisesta, joudun tuottamaan pettymyksen. Se ei ole minun projektini. En ole osallistunut suunnitteluun. En ole opiskellut mitään asiaan liittyvää. Pääsen kuulemma kuitenkin laatoittamaan saunan lattian! - sitten joskus. Tähän mennessä olen vain lapioinut  hiekkaa.

Alussa oli ...

13 vuotta takaperin perheemme osti talon, jonka jälkeen alkoi uusi elämä. Se on sellaista elämää, jossa aina jotakin paikkaa ollaan remontoimassa. Kenenkään muun omakotitalojen omistajien joukossa talon kunnostus ei toteudu tietenkään näin! Toiset aloittavat remontit ja lopettavat remontit. Remonttien välissä he elävät normaalia elämää. Sitä elämää strömsössä odottelen.

Remontoinnissa ei sinällään ole mitään kirjoittamisen arvoista tuskailtavaa. Remontit rakentuvat hyvistä ideoista, suunnitelmista sekä suunnitelmien toteutuksesta. Suunnitelmien toteutukseen vaaditaan tietoa, oikeita tarvikkeita ja työkaluja sekä kädentaitoja että aikaa ja rahaa. Taisin tuossa luetella kaikki osatekijät joiden puutteen johdosta koen tarvetta lähteä tuulettamaan kirjoittamalla nykyisten ja tulevien projektien vaiheita.