maanantai 22. lokakuuta 2012

Vesieristämisen jälkituntoja

Vai helppoa kuin heinän teko?
Se tunne oli niin kauan kunnes aloin tekemään lattian ja seinien välin vahvikkeita sekä sähköpistokkeiden läpivientejä. Isoin ongelma oli, että olin unohtanut työjärjestykset ja miten se kuuluisi tehdä. Pään raapimista, googlettamista ja youtubea täytyi harrastaa hartaasti. Asiat selkeni, kun tapasin Asiantuntijani, joka kertoi missä voin oikoa ja mitä pitää tehdä.

Putkien läpiviennit tiivistetään ensin silikonilla, jonka jälkeen tiivistekankaasta askarrellaan lumihiutaleleikkaustekniikalla tiukka poolokaulus, joka kiinnitetään vesieristeellä normisti. Lumihiutaleaskartelussa ei pidä innostua tekemään niitä koristeellisia reikiä neliöön - ainoastaan sopiva reikä keskelle. Sähköpistorasioiden kaulat voin kuulemma tällä kertaa unohtaa, koska kyseessä ei ole sellainen vesitila ... eikä niillä rasioilla ole tällä hetkellä riittävästi kaulaa.

Lattia-seinä saumojen vahvikekankaan päälle laitetaan seinien riekaleet päälle. Kaiken alle ilmeisesti kuuluu nurkkavahvikkeet, joiden taittelu ja sotku vesieristemassalla kannattaa opiskella youtubesta. Lattia-seinä saumat kannattaa tehdä yhtäaikaa seinien vesieristämisen kanssa, koska helpompaa, vähemmän sotkuista ja kukaan ei kävele niin lähellä seiniä kuin vesieriste tulee. Laatoituksen ajaksikin se on helppo suojella muovilla.

Oven pieli
Ja sitten oven pielet! Ihmettelen suuresti, kun jokapaikassa korostetaan vesieristämisen sitä tai tätä, mutta oven kohdalla tuumataan, että riittää kun nostaa vesieristeen 15 cm (tai jotain?) ylöspäin. Tuntuukin siltä kuin siinä kohtaa standardia tms vääntävälle insinööri-miehelle olisi mitta tullut täyteen koko hommaa.




 





Noin valmista tuli - ei parissa tunnissa, kuten otaksuin - vaan päivässä. Jälkiviisaana voin sanoa, että kuka käski tekemään vesieristystä maanantaina?

Nyt vain seinien laatoitusta!
Lattian vesieriste levitetään seinien laatoituksen jälkeen ennen lattian laatoitusta. Se on oikeasti helppoa. Tela käteen ja mössöä levitetään pari kertaa huolellisesti lattialle. Lattiakaivo taas ... noh?

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Putkimiestä odotellessa muisteluita

On se surullista. Komeat miehet unohtavat vanhat akat. Putkimies lupasi soitella, kun on tulossa tännepäin seuraavalla viikolla. Se seuraava viikko oli viime viikolla.

Haikeana selailin kuvavarastoa ihmetelläkseni hänen taitavuuttaan. Vasemmalla näkyy rikkoutunut suojaputki, jonka kriittisin osa jäi seinän sisäsään. Silikonilla reunustettu näkyvä lärpäkä on vain irrallinen koristus. Oikealla puolella olevassa kuvassa suojaputki on korjattu päättymään seinän ulkopuolelle jollain ihmeen poppaskonstilla.

 Mutta osaan minäkin korjailla saneerauslaastilla, kuten alla olevista kuvista näkyy. Kivilevyjen pikkupuutteille ja tapaturmille vähän laastaria. Oikean puoleinen paikkotekniikka perustui siihen, että kyseinen kohta joudutaan liejuttamaan vesieristeellä tuhanteen kertaan, joten ei haittaa vaikka on pienistä paloista tehty. Vasemman puoleisen kanssa voi pitää peukkuja pystyssä, että sydeemi kestää laatat ja nuijimiseni.


tiistai 16. lokakuuta 2012

Lattiakaivo kiinnittyy pesäänsä ja putket saavat peiton

Lähtötilannehan oli se, että putkimies laittoi uuden lattiakaivon.
Lattiakaivoon tilattiin erikoisliitin poistoputkeen liittämistä varten, koska pesukoneen ja kuivakaivon tuloputkien suut olivat poistoputkea korkeammalla. 
Uusi lattiakaivo on pelittänyt hyvin, jopa entistä paremmin. Aikaisemmin pyykinpesukoneesta tulevat vedet tekivät mutkan kuivakaivon puolella, joten sitä sai olla alvariinsa putsailemassa sekä silloin tällöin putkeakin rassaamaassa auki. (Uskomattoman paljon tuossa pyykistä irtoaa pesussa nukkaa ja muuta nöyhtää.) Nyt suihkun kuivakaivon pohja on koko ajan pohja valkoisena ja suihkuvesi on poistunut hyvin. (Suihkutilaanhan ei saa laittaa kuivakaivoa, mutta meille ei rakennustarkastajakaan viitsinyt mainita asiasta. Projektin Vaihe 2:n putkimies vasta paljasti asian.)


Viime viikolla sivelin primeria vähän betonille ja pyytelin apuvoimia kadottamaan putkistot. Ystävällinen asiantuntija kävi lopulta heittämässä vähän mössöä putkien päälle. Siinä hommassa ei putkista eikä kaivosta tehty ongelmaa (tosin sininen suojakansi napsautettiin tiukasti paikoilleen). Simppeli homma, kun tekee valumuotit ... ja myönnetään, että ja kun sen osaa.
Olosuhteiden pakosta jouduin poistamaan muotit jo 4-6 tunnin kuluttua valusta, joka oli vähän uskalliasta, mutta helpotti lattiakaivon reunan ja korokkeiden turhien särmien pois rapsimista.

Lattian ihmeelliset rakenteet johtuvat infrapunasaunasta ja kurasaapassuihkusta. Tarkemmin selittäen: infrapunasaunaa varten oli tehtävä tasainen koroke, jonka alle jää lattiakaivo vähän matalammalle. Matalampi taso lattiakaivoineen palvelee käsisuihkulla kylmällä vedellä tehtäviä pikahuuhtaisuja. 
Tulevaisuuden Mutta on, että projektisuunnitelmassa ei ole vielä ratkaistu, kuinka lattiakaivon puhdistus tulee onnistumaan. Vaihtoehdot ovat: reikä saunan pohjaan, sauna todella korkealle jalustalle tai ei puhdisteta lattiakaivoa. Epäilen, että toteutamme varmuuden vuoksi kaikki kolme yhtä aikaa.

Lattian valua

Viime viikko meni. Viikonloppu meni. Tämän viikon alku on jo mennyt. Projektin Vaihe 2:ssa on menossa se hetki, jolloin ei paljon blogia kirjoitella. Työn alla on nyt jo laatoitus ... eikä mennyt montaa kuukautta, ei edes vuotta. Jossain vaiheessa kertoilen tarinoita menneistä hetkistä. Nyt vain maalaan ja kohta laatoitan.

Viikonloppusta kuitenkin sen verran, että Rakennusmestarin uudisrakennuskohde priorisoitiin etusijalle. Vuodenajasta johtuen viimeiset hetket valaa pihasaunan lattia olivat tulleet - niin minulle ainakin vakuutettiin. Betonimyllyn Pyörittäjä hommattiin paikalle, ja otaksuin pysyväni päivät kiltisti kattilan edessä kauha kädessä. Vähän hölmistyin, kun Rakennusmestari tuli kysymään tasoittaisinko betonin lattian näköiseksi. Hän kyllä muisti ilmoittaa, että työmaalta poistutaan sitten vinkumatta jos käsky käy. Sitä velliä tasoitellessani vatupassi-vaakaan ja vatupassi-vinoon tarpeen mukaan pääsin kyllä näpäyttämään, että jos ei intuitiivinen työtapani kelpaa niin voi kyllä tehdä itsekin.


Oli se hyvä, että olin seurannut huolella, kuinka ammattilainen teki pienemmän valuhomman - heti pääsi kokeilemaan käytännössä. Nyt on sitten harjoiteltu lattian valun tasoittelu vaakaan ja vinoon. Lopputuloksen arviointi antaa odottaa itseään kevääseen.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Seinämalli WC:n asennus jatkuu...


Teline seinässä jo jonkin aikaa!
Ainakin puoli viikkoa.
Kiitos Rakennusmestarin. Ehdin nippa tehdä kosteuseristyksiä (sinisellä suditut kohdat märkätilalevyn pinnassa) ennen telinettä. Tosi asiassa Rakennusmestari joutui odottelemaan minua, mutta siihenhän hänen olisi pitänyt jo tottua.
Tapahtui myös suunnittelun kukkanen: Kaikki vesieristykset olisi pitänyt tehdä kyseisessä nurkassa Ennen Putkimiehen tuloa. Onneksi tajusin tehdä edes pytyn takana olevat osat.

Toinen mahdollinen suunnittelun kukkanen: pytty saattoi tulla sittenkin liian lähelle tulevaisuudessa sen suuntaan aukenevaa ovea. Näin ainakin mikäli aave-suunnitelmiin on uskominen, joiden mukaan pytyn viereen tulisi kevytrakenteinen seinämähylly tms.

Joka tapauksessa - nyt telineen sisällä olevat rakenteet ovat jo saaneet kokea putkimiehen käsien kosketuksen. Hänen ohjauksen jäljiltä puhdasta vettä kulkee huuhtelusäiliöön ja puhtaan veden huuhtelemat itse tuotokset kulkevat Toivottavasti! 90 asteen mutkan kautta paskasäiliöön. (Tuosta paska sanan käytöstä: Miksei itse asiasta voisi käyttää sen oikeaa nimeä? Kun puhuu asioista oikeilla nimillä, ei synny väärinkäsityksiä.). Tuota puhdasta vettä siellä todistetusti kulkee, sillä kun yritin nykiä letkuja pois tieltä, niin se pytty huuhteli hienosti jo kinttuni.

Vesieristeiden levitystä

Vesieristeiden levittäminen on ihanan tyttömäistä puuhastelua.
Ehkäpä siksi olen tehnyt sitä aina pikkuisen sinne tänne välityönä. Onhan asiaan  vaikuttanut myös esteeksi tulevat rakenteet. Helpommalla pääsee, kun pintoja sivelee ennen kuin joku on törkännyt WC-pytyn kehikon tielle.
Levityksen työkalut. Sakset puuttuu.

Ensin sivellään betoni tms. pinnoille pohjusteainetta (taitavat kutsua kaikkia praimereiksi, vaikka niitä on eri käyttötarkoituksiin) vesieristettä varten. 

Sen kuivahdettua sivellään vesieristettä sinne, missä sitä ei ole valmiina. Kulmiin, saumoihin, nurkkiin ja ruuvinkantoihin sekä lattiakaivon ympärille laitetaan lisäksi vahvikekangas, joka sivellään saman tien toistamiseen (tai niin minä ainakin olen tehnyt). Vahvikekankaan asettelu on samanlaista taiteilua kuin tapettien kiinnitys (se muovinen tapetin silittäjä on pätevä tässäkin) tai lasten koulukirjojen muovittaminen. 

Levyjen väli piiloon
Taas annetaan kuivahtaa ja sivellään toisen kerran. Sively on oikeastaan turhan sievistelevä ilmaisu. Sitä EriKeeper-liimamaista töhnää laitetaan Reilusti. Viime kerrasta viisastuneena: ei niin reilusti, että pinnoille jää rehellisiä aallokkoja ja kareja, joiden kanssa joutuu taistelemaan laatoittaessa. Tasaisia paksuja pintoja.
Ruuvinkanta piiloon






  



Ennen vesieristeen levitystä voi rentoutua tai meditoida askartelutuokiota pitämällä. Olen hankkinut vain leveää vahvikekangasta, jonka saksin puoliksi tasaisiin pystysaumoihin, ja josta nirhin 3-4cm neliöitä ruuvinkantoihin. Vielä pätkin valmiiksi tuosta kuitukankaan tapaisesta sopivan pituisia pätkiä saumoihin, jotta ei tarvitse työtä tehdessä ottaa välillä hanskoja pois.

Vahinko vain, että tätä työtä ei voi tehdä esteettiset arvot silmissä kiiluen. Sitä mössöä on oltava Riittävän Paksulti! Kuulemma nämä hommat pitäisi tietättää sertifioiduilla tekijöillä, jotka ottavat näytteet eristeen paksuudesta vakuutusyhtiötä varten. Hieno homma! Pelkään vain, että sellaiset näytteet hukkuisivat huushollimme nurkkiin nopeammin kuin olisin laskun maksanut. "Tee se itse" -mentaliteetilla mennään ... hyvien ammattilaisten neuvojen saattelemana.

Ja mitä muuta ne ammattilaiset puhuvatkaan? Toiset tuntuvat naureskelevan, että ne vedeneristeaineet häviävät ajastaan eli nämä touhut olisivat vain hyvää rahastusbisnestä. Lisäksi olen kuullut kauhukertomuksia vedeneristeen alla mustaksi homehtuneista levyistä, kun on oltu jätetty levyn taakse toinen muovikerros. ... Kaikkea sitä kuuleekin.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Ostoksilla ... mm. lattiakaivon kansi ja vähän maalailua

Jokin aika sitten tuli tehtyä Täysi kauppakierros "luotto"myymälöihin.

Yhdestä saa edullisimmin kosteuseristystarvikkeet:
siveltävä eristysaine ja lattiakaivolle 2kpl harsopaloja. Mielenkiinnotonta ostamista. Olenhan jo ammattilainen näiden tarvikkeiden ostossa. Tiesin mitä halusin ja mitä olin ostamassa.

Yksi putiikki oli halppis työkalutavaratalo.
Siellä on kiva kierrellä hyllyjä ja repiä mukaan parin euron todella tarpeellisia ja elämää helpottavia työkaluja. Kuten laatoitusta varten jätti-suorakulma, uusi suorakulma muuten vaan, poisheitettävän halpa tela ja pensseleitä vedeneristykseen sekä vähän uutta puhdasta saumausnarua. Ja vain parikymppillä koko lysti.




 
Ja maalaukseen valmistautuminen...
Vain yhdestä maalaustarvikeliikkeestä saa hyllystä Uulan maalit. Tällä kertaa ja jatkossakin täytyy mainita maaliryhmä nimeltä, koska olen pyrkinyt käyttämään luonnonmukaisia hengittäviä maaleja remonttikierteen alusta alkaen. Minulla on jopa luonnon väripigmenttejä kaapissa, jotta voin itse sävytellä ja tehdä maaleja. Remonttikierteen alun lumon jälkeen totesin, että maalit saa helpommin kaupasta. Muutaman vuoden ajan olen jopa ollut langenneena noihin moderneihin maaleihin, mutta ne lisäävät pahantuulisuuttani, joten ajattelin palata takaisin alkulähtökohtiini maalarina armahtaen Rakennusmestarin muutoinkin myrskyisää elämää.

Toisesta maali-kaakeli-valaisin-mopoliikkeestä ostin lattiakaivon kannen ja maksoin kaksi kuukautta sitten koekäyttöön otetun valaisinpeilin, jota koekäytimme jopa 5 min.
Minulla oli pari laattapalaa mukana pystyäkseni valitsemaan laatoituksen mittoihin (suunnittelutaiteen sääntöjen mukaan) oikean kokoisen kannen. Koska olen mielistynyt keräämään asioihin laajempaa tietoa, pyysin myyjäpoikaa selittämään minulle "mitä se oikein tarkoittaa". Aloin saada vastaukseksi alentuvaa ja tiuskivaa äänensävyä (sitä kutsutaan myös v-kielisyydeksi), johon tokaisin tomerasti, "että voit olettaa minun tietävän, jos kysyn samaa asiaa uudelleen. Mutta kun et ole aiemmin kertonut niin voisitko nyt selittää?" Mielipahakseni myyjäpojan hienoinen häkeltyminen ei oleellisesti muuttanut hänen suhtautumistaan. Selitti kuitenkin - kuten alentuvasti pikkutytöille selitetään asioita muka-kauniisti. Onhan se kiva, että näin viisikymppisenä aletaan kohdella kuten seniilejä vanhuksia kuuluukin kohdella.
Selityksestä selvisi, että yleensä käytetään kymppi laattaa, jolloin lattiakaivo noin 20 cm istuu suorassa linjoissa laattojen suhteen. Poika ei osannut neuvoa minulle, mikä ja miten toimia minun suorakaiteen kokoisen laatan suhteen. Onneksi hänen päivänsä ei mennyt piloille. Sillä kun sisään astui mies, joka kyseli moottorivempaimia, ainakin myyjän äänensävy muuttui helpottuneen hunajaiseksi.
Putiikki tippui pois luottoliike-listaltani.

Luottomyymälä-rautakauppa arvonimen saadakseen putiikin on 
- palveltava
- tiedettävä
- opastettava   
ja kaikkea näitä kolmea asiaa on tehtävä oikeasti ja tasa-arvoisesti. Ja jos he eivät tiedä niin heidän omanarvontuntonsa ei kärsi siitä, että he myöntävät tietämättömyytensä ja soittavat ja selvittävät asiat!

Tulee mieleeni eräs lvi-liike, joka edusti X:n tuotteita. Harkitsimme tuolloin X:n lautaskattosuihkun ostamista, joten menin kyseiseen liikkeeseen vähän kyselemään. Tärkein kysymykseni koski sitä, että katkeaako vedentulo jos vedenpaineet heittelee. Liikkeestä tuli selkeä vastaus: "ei mikään tuollainen suihkumalli voi toimia varmasti jos vedenpaine vaihtelee". Koska vastaus tuli selkeästi hyllyltä "kunhan-vastaan-varmasti-niin-asiakas-poistuu-häiritsemästä", soitin varmuudeksi X:n tuoteneuvontaan, koska en halunnut unelmani sateessa peseytymisestä romuttavan vain yhden miehen tähden. Tuoteneuvonnassa ystävällinen nainen kertoi, miten kyseistä suihkua on testattu, ja mitä käyttökokemuksia siitä löytyy ailahtelivissa vedenpaineissa. X:n tuoteneuvonnan jälkeen uskalsimme hankkia kattosuihkun, joka on palvellut kohta vuoden verran ilman, että vedenpaineen vaihtumisen johdosta olisi kertaakaan loppunut sade katosta. Kyseiseen lvi-liikkeeseen minulla ei ole enää mitään asiaa, ellen varmasti tiedä tuotenumeroa ostokohteelle. 
Ja Hei! Mehän elämme 2000-luvulla, jolloin nettikaupat ihan oikeasti ovat alkaneet toimia!

maanantai 8. lokakuuta 2012

Seinämalli WC ja putkimies - mikä ihana yhdistelmä


Putkimies kävi taas...
Hänellä on kauniin ruskeat silmät ja hän on hyvin taitava käsistään.
Pesukoneen liitännät laitettiin sievästi vierekkäin.



















Rakennusmestari piilotti työntuloksen levyn alle.



Seinämalli WC-pytty sai yhteyden paskakaivoon. Putken väri asianmukaisesti harmaa.
Lisäksi vesisäiliöön laitettiin menemään vesiletku sinisessä suojakuoressaan. Irtonaiset letkut ovat valmiina käsienpesualtaalle. Ylös menevät putket kuljettavat katon kautta vettä viereisessä huoneessa olevalle suihkulle.

Eli kaikki meni hienosti. Kaikki suojaputkissa kulkevat vesiputketkin saatiin vaihdettua uusiin, vaikka yhden putken kohdalla saivat tehdä vähän kovemmin töitä. 

Lopulta tuli ne pari muuttujaakin vastaan.

Paineentasaaja sökö tai jumittunut ja edellinen putkimies oli korjannut vaihtelevia paineita ilmeisesti nostamalla paineita ylöspäin. Onni että vanhat putket ovat kestäneet korotetun paineen. Jatkossa täytyy miettiä kenelle valittaa siitä, että toisen hanan aukaiseminen laskee paineita toisessa paikassa.
Kuvassa uusi paineen tasaaja paikoillaan ja vanha putken tyvellä lepäämässä.





Jotta ei menisi liian tylsäksi, niin työn alle oli otettava suunnitelmista poiketen putkien jakotukin vaihto jo tässä Projektisuunnitelman Vaiheessa. Sievä metallirasia oli murrettava auki, kun liitettäviä putkia ei pystynyt kunnolla kirimään. Todella mielenkiintoisen näköinen paketti, joka on täytetty polyuretaanilla.
Tässä muuttujassa parasta on se, että putkimies tulee vielä kerran käymään. Minulla onkin jo pari kysymystä häntä odottamassa.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Maalailua

Huh! Tällä viikolla Projektin Vaihe 2 on edistynyt Paljon ... verrattuna entiseen.Luppohetkinäni olen viihdyttänyt itseäni karvasudilla. Pensseli on heilunut! 

Lähtökohta ja ensimmäinen kerros
Heiluminen on ylimielinen ilmaisu todellisuuteen verrattaessa, 
mutta lopputuloksena (! tuuletusta, yksi lopputulos saavutettu !) on syntynyt kolmeen kertaan Uulan vesiohenteisella kalustemaalilla maalattu katto. Kalustemaalilla koska eräs herra pelotteli minua tarinallaan, jossa oli jollain Uulan maalilla joutunut maalaamaan katon neljään kertaan ennen kuin oli tyytyväinen lopputulokseen. Ja toinen syy löytyi liikkeestä, jossa kertoivat kuuleensa, että Uulalta oli suositeltu kalustemaalin käyttämistä jos haluaa oksankohdat kerralla piiloon. Täytyy vain ihmetellä, kuinka hajutonta maali oli ... ja nopeasti kuivuvaa. Kuivui niin nopeasti, että viimeisellä kerralla en uskaltanut maalata kuin kahta lautaa kerrallaan. Turhan nopea minun makuuni. Pidän maalin hinkaamisesta pintaan pitkään ja rauhallisesti. 


Tyydyin kolmannen maalauskerran jälkeen tulokseen ...
2 tuntia päätöksestä kuului remonttitilasta Rakennusmestarin hunajaisella äänellä "niiin siehän ajattelit maalata katon vielä kertaalleen?" ... "kui niin?" kysyin epäluuloisen varovaisesti .... "kävi pikku vahinko".
Että silleen.





Seinän vieren roilot umpeen - valuhommiako ne on?

Uudet seinäpinnat jättävät lattiapinnan betonin ja seinän väliin muutaman sentin raon, joka on yli 10cm syvä. Ilmeisesti kuilua voidaan ammattilaisslangissa kutsua roiloksi (Ja tämä on päättelyketjuni villi arvaus!).

Rakojen umpeen saattamiseksi hain sitä vetoniittiä taisi olla 6000:sta. Sellaista pulveria, joka veteen vatkattuna on nopsasti (15 tuntia on siis nopeata?) kuivuvaa. 
Työn alku: kiinnitetään maalarinteipillä muovi suojaamaan kaakeleita.
Työ jatkuu: suditaan betonin pintaan tartuntapinnoitetta betonille tai valumassoille. 
Taas ihmetellään, miksi kaikkia litkuja kutsutaan praimereiksi?
Työ jatkuu: Rakennusmestari vatkaa reilusti tarvetta tuplaten enemmän vetoniittiä veteen ja lappaa mössöä roiloon. Minä tulen sievällä pikkulastalla perästä ja tasoittelen ja hihittelen ja tössötän mössöä syvemmälle. 

Se oli siinä. 
Välineiden pesua ja mielikuvitusrakennelmia siitä, mihin ylijäämä mössön voisi työntää hyötykäyttöön, kun astia-aika on vain pari tuntia. ... Autotallin lattialle tietenkin!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Lavuaari ja hanat löytyivät!

Hah! Vai että vain hyvä suunnittelu tuottaa hyvän lopputuloksen?
Tulevaisuutta varten...
Suunnittelematon WC-tilamme tulee saamaan design hanan pideellä - kiitos -50% alennuskorin ja Rakennusmestari Isännän avoinaisten silmien. Ja kuinka ollakkaan Projektin Vaihe nro 3:een tai 4:ään tuli ostettua toinen design hana! Eli yläkerran vessan remontti tulee rakentumaan hanan ympärille. Kuinka tehdä pieni WC, johon Design Hana istuu ja laskee vesiään kuin kotonaan?




Jos ihmettelee, miten tuollaisista lähtökohdista voidaan lähteä tekemään remonttia, niin olemme rakentaneet ja suunnitelleet taloomme kuistin, koska saimme "perintönä" öljylampun tyylisen sähkölampun. Lamppu näytti ihan kivalta, mutta emme osanneet sijoittaa sitä mihinkään olemassa olevaan tilaan, joten rakensimme kuistin lampulle. Kyseinen lamppu ei ole arvokas eikä edes iso - onpahan vain lamppu, jota ei haluttu kierrättää perhepiirin ulkopuolelle, joten kiltteinä rakensimme sille kodin.

Nämä kohta paikoillaan?
Remontti Suunnittelu...
Onkohan kätevintä lähteä WC-kalusteiden suunnittelussa liikkeelle kalleimmasta ja siitä päästä, jota ei  voi rakentaa itse? Projektin Vaihe nro 2 on lähtenyt liikkeelle monta vuotta sitten infrapunasaunan ostosta (odottaa olohuoneessa) ja vuosi sitten ostetusta WC-pytystä (odottaa kuistilla). 
Nyt hankitulle WC-hanalle (noin 88 euroa) ostimme yksin tein sopivan altaan (65 euroa) ... sillä varauksella, että jos se ei mahdu rakenteisiin voimme palauttaa sen. Asenne kuitenkin ratkaisee! Siirsimme jo suunniteltua pytyn paikkaa sen verran, että hankittu allas mahtuu käyttömukavuuksin. .... Mitäköhän putkimies tuumaa? Ja kuinkakohan pytty tulee toimimaan?

Allaskaapin versioita olen tähyillyt ikean duunaus (hackers) sivustoilta.... Ja sitenhän voisi käyttää tuppeen sahattua koivulankkua? tai tammilevyä? tai keittiölevyjä? 
Mistähän löytyisi sopivia alennusmyyntejä?

maanantai 1. lokakuuta 2012

Päin seiniä märkätilan levyt...vihdoin....melkein

Se on viikonloppu takana ja levytykset kahta palasta vaille valmiina. Kohta Rakennusmestari joutaa sohvalle, muutaman pikkuhomman jälkeen.

Levyjen leikkaus...
... työkaluksi sopivimmat taitavat olla rälläkkä tai sirkkeli. Rälläkällä taisi Rakennusmestari lopulta vedellä niitä kivisiä levyjä poikki.

Levyjen asennus...
... ei sovellu avioparin tehtäviin. Päästiin tiili+lautaseinä rakenteen levyttämiseen ja lopputuloksena oli neuvottelu, josta ei ole paljoa sanottavaa. Rumia sanoja voisi ladella enemmänkin tai heittää akkamaiset vetistelyt kehiin. Kyyneleissä on se hyvä puoli, että niiden mukana poistuu stressihormoneita. Onneksi en vedä enää herneitä nenän kautta sydämeen asti vaan ne vain jäävät  hetkeksi sieraimiin. Lopputuloksena tämä päivitys saakin olla tylsää tekstiä. Sanomattakin selvää, että ei ole hauskaa tämä remontointi - ei todellakaan.
Jotenkin ne sekaseinän levyt ovat nyt kuitenkin kiinnitetty. Lautarakenteeseen ihan normisti ruuvattuna. Tiiliosioon on laitettu saneerauslaastia (laitoin liian vähän) ja (propattu) ruuvattu varovasti alhaalta muutamalla ruuvilla kiinni. Tiiliosan ruuvit jäävät joko seinään tai eivät ilman kantoja tai kantojen kanssa. 
Kokonaisuudessaan silmämääräisesti tulos näyttää hyvältä, ja joissain kohdin erinomaiselta.

Seuraavaksi tulossa ...
... vesieristystä ja valuja ja maalailua ja WC-pytyn kehikkoa ja .... ehkä sitku elämässä laatoitusta.

Ja ennen sitä kirjoituksen päivitys:
... viimeisetkin palat seinissä 3.10.2012! Levytyksestä sen verran, että tukipuiden ja ruuvikiinnityksien tiheys tarpeen saa levyjen valmistajalta. Fiksulta putkimieheltä taas sai kuulla, että kyseiset ruuvit olisi pitänyt vääntää PH2R-kärjellä (mitä sekin tarkoittanee?)! Normaali ristipääkärki kulkee kuulemma eri koodilla, mutta tuolla PH2R-kärjellä olisi ruuvien vääntämisen pitänyt olla vähän inhimillisempää.... seuraavalla kerralla jokainen muistaa tämän kärjen koodin!

Märkätilan levyjä seinään päin ...

Ihanaa meillä oli viikonloppu! Pystyimme pyhittämään kaiken hereillä oloajan remontin teolle. Pois mielestä kaikki turhat pyykinpesut, siivoamiset ja ruoanlaitot sekä ulkoilemiset, kun elämällä on vain yksi Jalo Tarkoitus: Projektin Vaihe nro 2:n valmistuminen!

Niinpä...
lauantai-aamu aloitettiin katselemalla Rakennusmestarin kanssa levyjen asennuohjeet vielä kertaalleen Juutuupista. Aivan helppoa - kuten heinänteonkin sanotaa olevan - joten hommiin. 
Saldo: yksi seinä levytetty + kahdet aivot väsytetty + pari murtunutta levyä, joiden jälkeen totesin työnjohtajan ominaisuudessa, "että jospas nyt tältä päivältä lopeteltaisiin".

Levyjen leikkaamisesta
Pistorasia-aukot Perfecto!
Videolla setä leikkaa levyjä nätisti mattoveitsellä, mutta  oikeassa elämässä nuo märkätilanlevyt ovat kovaa tavaraa, että jos tekisin itse niin pöllyttäisin pistosahan terillä kaikki kirurgiset toimenpiteet niille levyille. Nimenomaan pöllyttäisin, sillä niistä lähtee ihan kiitettävästi kivipölyä koneellisesti työstettäessä.

Levyjen asentamisesta
Niiden senkkaavien ruuvien upottaminen siihen levyyn riittävän syvään näytti myöskin runsaammin testosteronia vaativalta askareelta (kokeilin salaa kiristää muutamaa ruuvia tuloksella: vaeltava porakone). Ja niitä ruuveja kuuluu laittaa Paljon. Alkukangertelujen jälkeen ruuveja varten porattiin reilun kokoinen reikä (5mm halkaisija??? ei se ollut kolmea??? vai neljä???) noin puoleen väliin levyä tai läpi. Reiänalkuihin  "Rakennusmestari" sitten rällätti ruuveja akkuporakoneella menemään vähemmillä maustesanoilla.
Sivumennen tuumaten: älkää koskaan ostako akkuporakonetta yhdellä akulla! On ihan selkäpiitä värisyttävän tuskallisia muistoja ajasta jolloin asiat olivat vielä niin huonosti. Onneksi se kone ymmärsi mennä rikki, jotta sai uuden akkuporakoneen kauniissa muovilaatikossa kahdella akulla. Sen jälkeen Rakennusmestarin on ollut turha yrittää keskeyttää töitä käyttäen tekosyynä akun virran loppumista.

Siltä varalta, että joku ymmärtää ihmetellä, miksi levytämme kyseisen tilan (WC+infrapunasauna+takaovi+kodinhoitohuone) seinät, vaikka kyse ei ole varsinaisesta märkätilasta, haluan kertoa seuraavan tosi asian: Olen nainen ja tiedän muuttavani mieltäni epärationaalisista syistä, joten haluan varmistaa sen, että halutessani voin siirtää suihkun takaisin vanhalle paikalleen tai vaikka hommata siihen mahtavan kuplivan kylpyammeen.





lauantai 29. syyskuuta 2012

Seinämalli WC:n telineelle rakenteita

Seinämallisen WC:n asentaminen ei olekaan mikään "pulttaa vain seinään kiinni" askare. Pytyn ja siihen tarvittavan telineen ohjeet ovat olleet tasoa, joihin tarvittaisiin "tekstin ylempi sisälukutaito" -tutkinto edes alustavan ymmärtämisen auttamiseksi. Onneksi niissä on paljon kuvia - joista ei ole lohtua sen enempää. Yksi selväsanainen lappu löytyi paketista. Se oli punainen. Siinä luki isoilla! kirjaimilla "VÄLTÄ YLEISIMMÄT ASENNUSVIRHEET - LUE NÄMÄ OHJEET TARKKAAN". Sen jälkeen oli lueteltu suhteellisen ymmärrettävästi ja heikkonäköisemmällekin sopivan kokoisin kirjaimin A4:n verran mitä pitää tehdä, jotta homma ei menisi ketuille. Kiitoksia valmistajalle yksinkertaisempienkin ihmisten ymmärryksestä. Pääsemme kehittämään uusia virheita toisen A4:n verran.
... seinä odottaa "Rakennusmestarilta"levyjä .
Väliseinä auki, jolloin syntyi näkymä eteiseen...

Onneksi "Rakennusmestari" on ainakin ymmärtävinään, mitä täytyy tehdä. Tosin oma maalaisjärkenikin sanoi, että systeemi täytyy saada niin hyvin pultattua rakenteisiin kiinni, jotta jos hätäisen tarpeille istumisen seurauksena jotain romahtaa niin se on koko väliseinä.






Seinärakenteita märkätilan levyille ja vähän paneeleillekin


Pistorasia infrapunasaunalle
Nyt on  Rakennusmestari käynyt Arki-illat näpertelemässä levyille sellaisia koolauspuita tai jotakin, joihin seinälevyt ruuvataan kiinni. Siinä on vatupassi heilunut. Mielenkiinnolla olen seurannut, kuinka monta kiilapalaa tarvitaan kutakin hirsipintaa kohden, ja kuinka ihmeessä hän ratkaisee alaosan vinon tiiliseinän ja yläosan tavallisen lautarakenteen yhdistelmän oikaisun. (Unohduin niin hyvin vahtimaan itse toimintaa, että valokuvaaminenkin unohtui. Pahoittelen allaolevaa hirsiseinäkuvaa.)

Hirsiseinä piilotettuna
Kelpasin laittamaan lasivillaa äänieristeeksi hirsiseinää vasten koolausten väliin. Koska tilan suunnittelu on vielä kesken, laittoi Rakennusmestari reilusti tukirakenteita WC-tilojen kalusteita varten. 

Oli niin hyvin aivojeni toiminnan ylittävää rakentelua, jotta osasin kerrankin olla suhteellisen hiljaa, ja tein joka ilta (paitsi yhtenä vapaailtanani) ruoan. Kiltti Vaimo-syndroomaa olen parennellut sittemmin venyttelemällä äänijänteitäni vähän reilummin.

Osallistuin kyllä neuvotteluihin siitä, mitä tulee mihinkin. Nyt on hyvillä arvauksilla sijoitettu pistorasioita ja lavuaarin tukirakenteita. 
On se vain kummallista, kuinka paljon tämä lennossa suunnittelu hidastaa remontin etenemistä. Luulisi sen olevan toisinpäin. Kun jättää suunnitteluvaiheen väliin ja ryhtyy rakentamaan, silloinhan jätetään yksi "työvaihe" pois projektista.


Kuvan yläosan laudat ovat minun mittaamia, katkomia sirkkelillä (? se vehje, jossa on pyörivä hampailla varustettu teräslevy, jota painetaan kahvasta alaspäin, jolloin se pyörii ja pitää hirveätä meteliä ja sahaa tosi nopsasti laudan palat poikki) sekä vasaralla ja nauloilla seinään hakkaamia. Niihin tulee panelointi päälle. Sijoitin paneeleita olohuoneen sohvan alle jo lämpenemään, mikä on epätoivoinen yritys välttyä niiltä irvisteleviltä maalausraoilta paneeleiden väleissä.

Täytyy tunnustaa, että pelotti monen vuoden tauon jälkeen nämä miehiset askareet. Onneksi testosteronin määrän nousu toiminnan jälkeen aiheutti suunnatonta ylpeyden tunnetta. (Mitä pienempi ihminen sitä turhemmasta hän on onnellinen.)

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Lavuaarin viemäriputket ja kasaaminen



Jäin tuossa taanoin liottamaan lavuaarin putkistoa. Liotin ensin päivän. Sitten seuraavana päivänä kävin ostamassa astianpesuharjan, tolua ja karhunkielellä varustettuja pesusieniä. Muutaman päivän katselin eteisen pöydälläni lepääviä taisteluväline-ostoksiani, kunnes tuli Se Hetki. Palasin liotuspaljun ääreen ja hinkasin ihan hyvät putket puhtaiksi, enkä toivottavasti hävittänyt yhtään tiivistettä.

 Eikun osat kasaan ja odottamaan sitten-joskus-tulee-uusi-lavuaari -hetkeä.

Enkä muistanutkaan, mikä osa kuului mihinkä, ja missä järjestyksessä, .... ja ne tiivisteet??? Joku rontti oli keksinyt laittaa samanlaisia kierteitä useampaan paikkaan!

Tulevaisuuteen luottavaisena uskon osaavani laittaa osat oikeaan järjestykseen, koska sitten kun tulee oikea tarve nousevat mieleeni varmasti oikeat kirosanat viemäriputkien noitumiseksi. Juuri nyt ne ovat vain tarpeettomina kadoksissa.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Remontti jatkuu - ei jatku - jatkuu - kuka päättäisi?

En tiedä mitä tuumaisin projektin töksähtelevästä etenemisestä. 
Ja löytyisikö syyttävälle sormelleni kohdetta?

Nythän on käynyt niin, että monen viikon odottelun jälkeen "Rakennusmestari" palasi takaisin edistämään Projektin Vaihe 2:n valmistumista... 

Eteiseen tuli "neuvojeni" mukaisesti
2 pistorasiaa ja tv-kaapeli ymmärrettiin vetää vessaan
tarpeetonta puhelimenjohdon putkea pitkin.
Pistorasioihin tuli ilman ansiotani kunnolliset tuennat.
Projekti leviää heti eteisen sähkö- ja puhelinrasioihin












... ja korjailemaan muoveja.





"Pomona" tyydyn rapsimaan vanhoja silikonisaumoja auki
maalikaapimella, puukolla ja ruuvimeisselin päällä ...















 .....ja lauantaina muutaman tunnin urakoinnin jälkeen "Rakennusmestari" aloitti vapaaillan.

Vapaailtojahan seuraa perinteisesti rokulipäivä.

Puolustuksen puheenvuoro: suomalaisten perusenergiavarastoa Kateellisuutta on ruokittava säännöllisen satunnaisesti. Katsastimme vapaaillan ja rokulipäivän aikana erinäisen hirsirakennuksen rykelmää, joiden kyhäämisessä on käytetty museoviraston ja perinnerakentamisen sekä luovuuden ohjeita. Kateellisuus-rykäystä lisää, että homma on tehty puolta lyhyemmässä ajassa kuin meidän taloremontti (jossa 13. vuosi menossako?), se näyttää valmiimmalta, isommalta ja kaiken lisäksi lopputuloksiltaan hyvältä. 
(Nyt minulta taisi lipsahtaa, että osallistuin tähän lusmuiluun?)


... odottaa seuraavaksi "Rakennusmestarilta"
levyjä seinään.
Ja sunnuntaipäivä vaihtui iltaan, mutta energiatuulet eivät olleet vieläkään saavuttaneet minua, vaikka "Rakennusmestari" urhoollisesti askarteli jo projekti-tiloissa.

Onneksi rautakauppaostoksia voi jo (vai onko voinut jo kauankin?) tehdä netissä. Tämä aluevaltaus on nyt osaltani suoritettu "Rakennusmestarin" avustamana tilaamalla WC-ovi tykötarpeineen: WC-lukko, oven lukkopesä, ovi ja karmit (paketille tuli hintaa 165 euroa). Vanhan oven kahva saa kelvata. Syy on yksinkertainen: Jos siihen ostaisi uuden "siiden" kahvan niin esteettisen silmäkulmani takia täytyisi tilata eteisen kahteen muuhunkin oveen samanlaiset. Edes siinä säästin - ja kokonaiset 15 euroa! Ovipaketin kokonaiskustannuksien edullisuudesta en ole yhtä varma, mutta tuotteen kotiinkuljetus-ajatukseen olen ihastunut.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Laatoituksen suunnittelua


Maaliliikkeestä nappasin laattamallit mukaan tänään. Halusin nähdä kotivalaistuksessa värisävyt. Valkoinen laatta ei ole niin valkea kuin Vaihe 1.:sen suihkuhuoneen laatta, eikä niin valkea kuin haluaisin, mutta tilaanpahan kuitenkin, kun en jaksa ihmetellä. Hinta on 13,70/neliö. Onkohan hinta ok? Se on ikuinen kysymys. Laatat ovat valkosavea, joten ei hirveästi haittaa silmää, vaikkei saumaus onnistuisi täydellisesti (ihan kuin se joskus olisi onnistunut). Tilattu!

Salamavalossa
Tuosta kupari-turkoosi-mosaiikista suunnittelin tekeväni pari pystyraitaa. Pikkasen on laitettava uutta haastetta laatoitukseen.  Mosaiikki on puolta ohuempaa kuin varsinainen laatta, joten jätän sen sovinnolla omaan kuoppaansa. Helpotuksena kuitenkin on se, että se on keramiikkaa eikä lasia. Lasimosaiikkiin olisi käytettävä erilaista kiinnitysmössöä, koska kiinnitysmössön väri näkyisi lasimosaiikin läpi.
Myyjä kehoitti rajaamaan laattalistoilla mosaiikkiosion omaksi alueekseen. Se varmasti auttaa saamaan siistimpää jälkeä aikaiseksi. Edullisten listojen haku aloitettu...

(Kuvassa näkyvä ruskea ohut koristelaatta hommeli on asiaani liittymätön turhake.)



Kattovaloilla valaistuna
Hölmöä näissä sisustus-efekteissä on se, että niissä maksaa saman hinnan kuin koko seinän laatoissa. Tuokin mosaiikki on OVH 199 euroa/neliö, ja sitä myydän vain täysinä laatikoina, joissa on se neliö. Täytyy varmaan harkita vielä, mutta huolestuttavasti silmissäni on jo muodostumassa kuva siitä, mitä askartelen niistä.  Tilattu hintaan 150 euroa. Laskin, että siitä riittää koristetta muuallekin.
Oli liikkeessä toinenkin koristevaihtoehto: kukkalaatta, jota menisi yhteen koristeraitaan 5 laattaa ja laatan hinta oli vain 110 euroa/kpl. Että silleen laattamaailmassa.






Tänään sain laskeskeltua neliöitä ja pohdittua samalla seinien laattajakoja. Laattajakojen suunnittelu etukäteen on ollut hyvä ohje. Esim. jos laattoja menee vaakasuunnassa 9,1 laattaa, niin kannattaa aloittaa reunasta 0,55 laatalla ja lopettaa 0,55 laatalla. Perustelut: Ohuet sirpaleet ovat hankalammin leikattavia ja näin tulee ulkonäöllisesti  tasapainoisemman näköinen seinä.
 
Projektin vaihe 1:n aikana hankin Vaihe 2:n lattialaatat sillä perusteella, että ne olisivat mahdollisimman yhteensopivat vanhan laatoituksen kanssa. Vaihe 2:ssa purkutuomion saivat suihkutilan keltaiset lattialaatat, mutta niiden rinnalla olleet punertavat laatat saavat jäädä. Suihkutilan ja infrapunasaunatilan laatat ovat yhdenmukaisesti ruskeat, vaikka tilojen välillä on ovi. Pohdituttaa, että tuottaako laiskuus lopputulokseen tyytymättömyyden? Kauneinta jälkeä syntyisi purkamalla ensin kaiken ja rakentamalla sitten upouutta. Mutta se taloudellisuus, ekologisuus ja aika?


Rautakauppaostoksilla: senkkaava roilo vetoniitti

Tänään tuli piipahdettua maaliliikkeessä ja kahdessa rautakaupassa. Harvinaisen selväpäinen reissu - ilmankos blogger oli luokitellut blogini sillä välin roskapostiksi. Elämässä on aina voimalle vastavoima. 

Uusia kaivattuja työkaluja
Purkulauta ja jokin muurarilasta
Halpahalli-rautakaupassa osasin kysyä oikeita asioita!, mikä on edistystä. Löysin nopsasti uudet lelut remonttihiekkalaatikkoleikkeihin. Olen niin Onnellinen. Tuo pieni purkurauta on ollut etsinnässä jo kuukauden verran, ja tuota lapiomallista muurarinlastaa osasin jo kaivata viimeisimmissä hyvä-pahakakku-leikeissä.

Valuhommiin valmistautumista

Vetoniitti ostoksilla sain asiallisen lyhyen oppimäärän mömmöjen eroista ja hinnoista - laadusta ei tullut tietoa. Hienojakeiset massat ovat kalliimpia ja niillä tehdään ohkaisempia valuja ja päin vastoin. Nyt on vain sitten pohdinnan paikka, että ottaako ... tai ei siinä ole miettimistä. On otettava 6000'sta, koska sillä voi tehdä 10-250 mm valuja ja paksuin valukohta kohteessamme on 17cm. Ilmeisesti tuotevaihtoehtoja ei ole - ainakaan rautakaupan täti ei tiennyt tarjota kysyttäessä.
Katsotaan, mitä pusseissa lukee oikiast, ku mie huomenna kipasen ne hakemassa tämän pohdiskeluni johdosta. Niissä luki vetonit.

Sitä historiaa projektista ja ostoksilla olosta...
Projektin Vaihe nro 1 aikana kävin ostamassa roiloharkkoja ja senkkaavia ruuveja. Rautakaupoille mennessäni minulla ei ollut hajuakaan siitä, miten senkkaavan ruuvin erottaa muista ruuveista, eikä sana roilokaan ollut vielä täysin kirkkaana putkena silmissäni. Roiloharkko osoittautui suhteellisen kivuttomaksi opittavaksi. Senkkaavaa ruuvia saikin tankata usean myyjän kanssa. Paras vastaus siihen "miksi se on senkkaava? mitä se tarkoittaa?" oli erään myyjän toteamus "Noh - Se Senkkaa!" ja samalla minua katsottiin kuin idioottia. Ilmankos siinä rautakaupassa myyjät osaavat aina lähteä kiireesti eri suuntaan kuin asiakas. 

Useasti on rautakaupassa tuntunut kuin katsoisi Speden rautakauppa-sketsejä elävöitettynä naisen logiikalla. Senkkaavasta ruuvista selvisi lopulta sen verran, että kierre pitäisi olla sen tyyppinen, että se oikein imeytyy levyyn sisään, ja kanta taitaa niissä olla aina uppomallia. Sekin selvisi, että jos ohjeessa lukee senkkaava niin kaupassa on osattava kysyä hoba/hobay tms. nimistä -ruuvia.