keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Nainen pysyköön lestissään!

Remontin tässä vaiheessa odottelen koti-nikkari-nohevaa tekemään seiniin niitä juoksuja vai mitä ne kakkosnelosen palaset ovat, joihin kiinnitetään seinärakenteita. Seinät siis huutavat lankkuja, joihin voin ryhtyä kiinnittämään paneeleita ja levyjä.

Nyt siis odotellessani tämän määrittelemättömän pitkän ajan täytyy keksiä jotain muuta tekemistä itselleni. Aloitan tunnustuksesta.
- Tunnustan, että en uskalla kokeilla, minkälaista jälkeä syntyisi runkorakentamisestani. En osaa, enkä taida haluta oppia tekemään kaikkea. Tietotaidokseni saa riittää se, että ymmärrän kakkosnelosia (tai 5x5 tai muuta sellaista) tarvittavan enemmän ja tiheämpään ja eri tavoin kuin todellisuus tällä hetkellä on.

Nainen pysyköön siis lestissään!

Minulle se on apupoikana olemista, jälkien siivoamista, laatoitusta, maalausta, suunnittelua, organisointia (nyt punastuttaa! koska pääsette seuraamaan sinnepäin projektiani) ja tarvikkeiden hankintaa. Ai niin - nalkutus-osio kuuluu myös minulle! Siinä olen todella kehittynyt huippuuni. Ruoanlaittoon meillä ei ole kukaan tällä hetkellä ottanut pysyvää pestiä, joten oikeina remonttipäivinä syödään joko vettä ja leipää tai noutopitsaa.

Tänään yritin pysyä lestissäni toden teolla. Pesin pihalla WC-pyttyä ja lavuaaria sekä lavuaarin putkistoa (se muovinen juttu poistovesille siinä lavuaarin alla) kierrätystä varten. Kelpo tavaraa ei voi heittää kaatopaikalle. Jotenkin se "akkojen" touhu alkoi tökkiä sen verran, että päätin tulla naputtelemaan tänne roolistani remonteissa. Tämän syvällisen analyysin jälkeen, ehkä huomenna saan oksentamatta suoritettua roolini mukaisen siivoamisen loppuun.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti